Kuinka paljon proteiinia tarvitset? Riittävä saanti ja oikeanlaiset proteiinin lähteet

Voit laskea päivittäisen proteiinitarpeesi sen perusteella, kuinka paljon painat. Proteiini on ratkaisevan tärkeää lihasmassan säilyttämiselle, aineenvaihdunnalle ja yleiselle terveydelle. Tärkeimpiin proteiininlähteisiin sisältyy sekä eläin- että kasviperäisiä proteiineja, jotka tukevat lihasten kasvua ja palautumista sekä yleistä hyvinvointia.

Sana "proteiini" tulee kreikan kielen sanasta "protos", joka tarkoittaa "ensimmäistä " – tämä kertoo jotakin proteiinin tärkeydestä. Siksi meidän kannattaakin huolehtia, että saamme sitä riittävästi joka päivä – varsinkin, kun sen tarve voi vaihdella huomattavasti yksilöittäin.

Päivittäinen proteiinintarpeesi riippuu monista tekijöistä, kuten siitä, kuinka paljon painat ja kuinka paljon lihasmassaa sinulla on – ei vain siitä, oletko mies vai nainen. Olet ehkä lukenut, että useimmat ihmiset saavat ruokavaliostaan enemmän kuin tarpeeksi proteiinia – ja että naiset tarvitsevat keskimäärin noin 46 grammaa ja miehet noin 56 grammaa proteiinia päivässä. 

Mutta pidä mielessä, että Maailman terveysjärjestön (WHO) suositukset on laadittu täyttämään enemmistön perustarpeet. Maakohtaiset suositukset ja arvot voivat poiketa YK:n Elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n ohjeista. Monen kohdalla tämä ei riitä, koska tällöin ei oteta huomioon kehon koostumusta, liikunnan määrää tai omia liikuntatavoitteita. 

Toimiiko yksi ja sama proteiiniratkaisu kaikkien kohdalla? Kalorien saannin tarve vaihtelee yksilöittäin, onko näin myös proteiinin kohdalla? Ihmiset ovat erikokoisia ja heidän kehonkoostumuksessaan on suuria eroja. Tällöin on selvää, että myös proteiinin tarve voi vaihdella paljon.

Seuraavien kolmen menetelmän avulla voit räätälöidä proteiininsaannin tarpeitasi vastaavaksi: 

Yhdysvaltain lääketieteellinen instituutti suosittelee, että saamme 10–35 % päivittäin nauttimistamme kaloreista proteiinista. Tämän ohjeen avulla voit yrittää yhdistää riittävän kalorien ja proteiinin saannin. Huomaa, että tässä laskentamallissa ei ole huomioitu yksilöllistä kehonkoostumusta tai aktiivisuustasoa. Pienikokoisten ihmisten kohdalla, joilla kalorientarve on suhteellisen vähäinen, 10 % proteiinia kokonaiskalorimäärästä ei ehkä vastaa suositeltua saantia. 

Jos käytät tätä menetelmää, Herbalifen hyvinvointifilosofian mukainen suositus on saada 30 % kaloreista proteiinista.   

Kerro päivittäinen kalorimääräsi 0,3:lla, jotta saat kalorimäärän, joka sinun tulisi saada proteiinista. Koska gramma proteiinia sisältää 4 kaloria, jaa proteiinikalorit 4:llä määrittääksesi, kuinka monta grammaa proteiinia sinun tarvitsee syödä päivässä. 

Jos päivittäinen kalorientarpeesi on esimerkiksi 2 000 kaloria ja tiedät, että gramma proteiinia sisältää 4 kaloria: 
 

• 2 000 kaloria x 0,3 = 600 kaloria proteiinista 
• 600 kaloria proteiinista jaettuna 4:llä = 150 grammaa proteiinia päivässä. 

Mutta miten voit arvioida tarkemmin, kuinka paljon proteiinia kehosi tarvitsee? Voit tehdä sen näin:

Tässä on yksinkertainen ja helppo tapa laskea päivittäinen proteiinintarpeesi:

Perusterveen henkilön tulisi pyrkiä nauttimaan vähintään 0,8 g proteiinia painokiloa kohti päivässä¹:
 

• Jos käytät painoyksikkönä paunoja, kerro kehonpainosi 1,8:lla.
• Kilogrammoina: kerro painosi 0,8:lla
 

Perusterveen 65-vuotiaan tai sitä vanhemman henkilön tulisi pyrkiä saamaan 1,0-1,2 g proteiinia painokiloa kohti päivässä^3,4:

1. Jos käytät painoyksikkönä paunoja, kerro kehonpainosi 2,2-2,6:lla
2. Kilogrammoina: kerro painosi 1,0-1,2:lla
 

Säännöllisesti kestävyys- tai vastusharjoittelua harrastavan henkilön tulisi pyrkiä nauttimaan 1,4-2,0 g proteiinia painokiloa kohti päivässä^5,6:

• Jos käytät painoyksikkönä paunoja, kerro kehonpainosi 3-4,4:llä
• Jos käytät painoyksikkönä kilogrammoja: kerro painosi 1,4-2,0:lla

Näin saamasi luku kertoo, kuinka paljon proteiinia sinun tarvitsisi saada päivässä.

Tällöin 64 kg painavan naisen tulisi pyrkiä nauttimaan 51–128 grammaa proteiinia päivässä. 110 kg painavan miehen taas tulisi saada 88–220 grammaa proteiinia päivässä.

Nämä laskutavat voivat auttaa sinua määrittämään, kuinka paljon proteiinia sinun tulisi nauttia päivittäin. Niiden avulla saat yleisiä ohjeita henkilökohtaisemman suosituksen, joka ei perustu ainoastaan sukupuoleen ja kaloriensaantiin.

Ikä ja aktiivisuustaso voivat myös vaikuttaa siihen, kuinka paljon proteiinia sinun tulisi nauttia. Katsotaanpa, miten nämä vaikuttavat asiaan.

Proteiinin tarve iän ja elämänvaiheen mukaan 
 

• Lapset ja nuoret: Kasvujaksojen aikana proteiinia tarvitaan enemmän kudosten kehityksen, lihasten kasvun ja kehon yleisten toimintojen tukemiseksi. Kasvuvaiheessa olevat lapset ja nuoret saattavat tarvita painoon suhteutettuna enemmän proteiinia kuin aikuiset.¹
• Aikuiset: Aikuisten proteiinintarve pysyy usein vakaana. Suuremman lihasmassan ja vilkkaamman aineenvaihdunnan ansiosta nuorten aikuisten elimistö hyödyntää proteiinia tehokkaasti lihasten korjaamiseen.¹ 
• Vanhemmat aikuiset: Iän myötä lihasmassa vähenee luonnollisesti (sarkopenia). Lihasmassan menetyksen ehkäisemiseksi ja yleisen terveyden tukemiseksi iäkkäiden aikuisten on ehkä kulutettava enemmän proteiinia suhteessa ruumiinpainoonsa.

Proteiinin tarve aktiivisuustason mukaan 
 

• Jos liikut vähän: Jos et ole kovin aktiivinen, proteiinitarpeesi on pienempi kuin aktiivisemmalla henkilöllä, koska elimistösi ei tarvitse korjata lihasten vaurioita yhtä paljon. Tässä tapauksessa riittävä määrä proteiinia on noin 0,8 grammaa painokiloa kohden¹. 
  
  
• Jos liikut kohtalaisen paljon: Säännöllisesti liikkuville riittävä proteiinin saanti on tärkeää lihasten korjaantumisen ja palautumisen kannalta, erityisesti vastus- ja kestävyysharjoittelun jälkeen. Tällöin 1,4-2,0 g proteiinia painokiloa kohti päivässä tulisi riittää^5,6.
  
  
• Urheilijat: Jos harrastat päivittäin intensiivistä liikuntaa (esim. raskasta painonnostoa tai kestävyysurheilua), kehosi saattaa tarvita enemmän proteiinia lihasten korjaamiseen, kasvuun ja palautumiseen. Tällöin on suositeltavaa nauttia vähintään 2,0 g proteiinia painokiloa kohti päivässä ^5,6.
   

Proteiininlähteet ja ajoitus 

Jos aiot kasvattaa lihasmassaa voimaharjoittelun ja oikean ruokavalion avulla, tarvitset tarpeeksi proteiinia lihasten korjaamisen ja kasvun edistämiseksi. Riittävän proteiinin saannin varmistaminen on vain osa tätä. On tärkeää jakaa proteiinin saanti tasaisesti päivän mittaan ⁷ ja suosia laadukkaita proteiininlähteitä lihasten kasvun ja korjaantumisen tueksi.

Proteiinin saanti käynnistää lihasproteiinisynteesin, joten proteiinia kannattaa nauttia tasaisesti päivän aterioiden ja välipalojen yhteydessä. Myös treenin jälkeen on tärkeää nauttia proteiinia. Harjoittelun jälkeen suositellaan maitoproteiineja, kuten heraa ja kaseiinia, sillä ne sisältävät runsaasti välttämättömiä aminohappoja – erityisesti leusiinia, joka edistää lihasten palautumista^5,6.

Riittävä päivittäinen proteiinin saanti on tärkeää monesta syystä:

• Kehon rakenne: Proteiini on tärkeä ihon, hiusten, kynsien, luiden, veren ja ruston rakennusaine – se kirjaimellisesti pitää kehosi koossa. 
• Lihasmassan ylläpito: Proteiinilla on keskeinen rooli lihasten, luuston ja muiden elinten ylläpitämisessä.
• Lihasten korjaus ja kasvu: Proteiini tukee lihasten palautumista ja auttaa ylläpitämään lihasvoimaa. 
• Aineenvaihdunta: Proteiini auttaa säätelemään aineenvaihduntaa ja tukee yleistä energiantuotantoa.
• Painonpudotus: Proteiini auttaa sinua tuntemaan olosi kylläisemmäksi pidempään. Se myös pitää nälän poissa paremmin kuin rasvat tai hiilihydraatit⁸. 
• Kalorien polttaminen: Proteiinin nauttiminen lisää ruoan lämpövaikutusta, eli sitä energiamäärää (kaloreita), joka kuluu ruoan sulattamiseen.⁹.
• Immuunijärjestelmän toiminta: Proteiini on välttämätöntä vasta-aineiden muodostumiselle, ja vasta-aineet auttavat elimistöä puolustautumaan vieraita taudinaiheuttajia vastaan. 
• Entsyymien tuotanto: Proteiinia tarvitaan entsyymien muodostamiseen. Entsyymit nopeuttavat elimistön elintärkeitä kemiallisia prosesseja, kuten ruoansulatusta ja energian vapautumista.
• Hormonituotanto: Proteiinia tarvitaan hormonien, kuten insuliinin, tuotantoon. Hormonit säätelevät monia kehon elintärkeitä toimintoja, esimerkiksi verensokeria. 
• Kuljettajaproteiinit: Proteiinit muodostavat kuljettajaproteiineja, kuten hemoglobiinia, joka kuljettaa happea elimistössä. Lisäksi jotkin proteiinit huolehtivat esimerkiksi vitamiinien ja kivennäisaineiden kuljettamisesta soluihin.

Toisin kuin hiilihydraatteja ja rasvoja, elimistö ei varastoi proteiinia, joten sitä on nautittava säännöllisesti Jos ruokavalio sisältää jatkuvasti liian vähän proteiinia – mikä on harvinainen ja vakava tila – elimistö alkaa hajottaa omia kudoksiaan, kuten luurankolihaksia, saadakseen aminohappoja elintärkeiden proteiinien, kuten hormonien ja entsyymien, valmistamiseen.

Elimistössä tapahtuu jatkuvasti proteiinien muodostumista ja hajoamista, mutta nämä prosessit pysyvät tasapainossa vain silloin, kun ruokavaliosta saadaan riittävä määrä aminohappoja. Tästä syystä sinun tulee kiinnittää huomiota syömäsi proteiinin määrän lisäksi myös sen laatuun ja varmistaa, että se sisältää kaikki kehosi tarvitsemat välttämättömät aminohapot.

Proteiinit koostuvat aminohapoista, joita kutsutaankin usein elämän rakennuspalikoiksi. Kahdestakymmenestä aminohaposta yhdeksän on välttämättömiä, eli elimistö ei pysty valmistamaan niitä itse, vaan ne on saatava ravinnosta. 

Eläinproteiinit ovat usein täydellisiä proteiineja, joista saamme kaikkia yhdeksää välttämätöntä aminohappoa oikeassa suhteessa. Nämä proteiinilähteet voivat sisältää myös tärkeitä kivennäisaineita, kuten rautaa, sinkkiä tai kalsiumia.

• Munat: Kananmunat ovat varsinaisia tehopakkauksia. Ne ovat edullisia ja helposti sulava ja ravitseva täydellisen proteiinin lähde.
• Kala: Rasvainen kala, kuten lohi, makrilli ja sardiini, ei sisällä vain proteiinia, vaan myös sydänystävällisiä omega-3-rasvahappoja.
• Siipikarja: Kana ja kalkkuna ovat monipuolisia, vähärasvaisia vaihtoehtoja, jotka sisältävät runsaasti proteiinia.
• Maitotuotteet: Maito, jogurtti ja juusto ovat erinomaisia proteiinin ja kalsiumin lähteitä. Ne tukevat sekä luuston terveyttä että lihasten palautumista.
• Liha: Vähärasvainen naudan-, sian- ja lampaanliha sisältää runsaasti proteiinia sekä hyvin imeytyvää hemirautaa ja sinkkiä.

Eläinperäiset proteiinit voivat olla erityisen hyödyllisiä henkilöille, jotka tarvitsevat runsaasti ravintoaineita, kuten ikääntyneet tai urheilijat. Rasvan, tyydyttyneiden rasvojen ja natriumin saannin hallitsemiseksi on tärkeää suosia vähärasvaisia ja mahdollisimman vähän prosessoituja tuotteita.

Kasvipohjaiset proteiinit eivät ole vain hyviä aminohappojen lähteitä, vaan ne tarjoavat myös lisähyötyjä, kuten kuitua, fytoravinteita, antioksidantteja sekä tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita. Kasviproteiinit ovat usein epätäydellisiä, mutta yhdistelemällä eri lähteitä voi varmistaa riittävän aminohappojen saannin, erityisesti kasvis- tai vegaaniruokavaliossa.
 

• Soijapavut ja soijatuotteet: Tofu, tempeh ja edamame ovat täydellisiä proteiineja ja erinomaisia lihan korvikkeita kasvipohjaisessa ruokavaliossa. Soijaproteiini on yksi harvoista kasviproteiineista, joka sisältää kaikki välttämättömät aminohapot.
• Täysjyvätuotteet: Kvinoa, farro ja kaura ovat hyviä proteiinin lähteitä ja ne sisältävät myös tärkeitä hivenaineita, kuten B-vitamiineja ja magnesiumia. 
• Palkokasvit: Pavut, linssit ja kikherneet sisältävät runsaasti proteiinia, kuitua ja hitaita hiilihydraatteja, mikä tekee niistä erinomaisen energianlähteen pitkäkestoiseen energiansaantiin.
• Pähkinät ja siemenet: Mantelit, saksanpähkinät, chia-siemenet ja pellavansiemenet sisältävät proteiinia, terveellisiä rasvoja ja antioksidantteja.

Kasviperäiset proteiinit ovat yleensä luonnostaan kolesterolittomia ja sisältävät vähemmän rasvaa ja tyydyttyneitä rasvahappoja kuin eläinperäiset proteiinit, joten ne ovat loistava valinta sydämen terveyden tukemiseen. Kuitupitoisuutensa ansiosta ne tukevat myös ruoansulatuskanavan terveyttä.

Osana maailmanlaajuista Herbalifen hyvinvointifilosofiaa suosittelemme sekä kasvi- että eläinproteiinilähteiden nauttimista niiden tarjoamien ravitsemuksellisten hyötyjen hyödyntämiseksi. Tämä tasapainoinen lähestymistapa varmistaa, että saat kaikki välttämättömät aminohapot sekä kullekin proteiininlähteelle ominaiset ravintoaineet – samalla se tukee kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia.

Nyt kun tiedät, kuinka paljon proteiinia sinun pitäisi syödä – ja mitkä ovat ruokavalioosi parhaiten sopivat proteiinin lähteet, sinun on aika arvioida, kuinka paljon todella kulutat päivittäin. Minusta on helpointa arvioida aterioiden proteiinimäärä 25 gramman annoksissa ja välipalojen noin 10 gramman annoksissa. 
 
Lue tästä, miksi. Proteiinipitoisten ruokien tavanomaiset annoskoot sisältävät kätevästi noin 25 grammaa proteiinia, ja proteiinivälipalat noin 10 grammaa Näin sinun on siis helpompi pitää kirjaa nauttimistasi proteiineista.

Seuraavat ruoat sisältävät noin 25 g proteiinia: 
 

• Kananrinta: ~85 g (kypsennettynä), noin korttipakan kokoinen pala
• Lohi: ~113 g (kypsennettynä), kämmenen kokoinen annos
• Kalkkunajauheliha: ~113 g (kypsennettynä)
• Linssit: ~245 g (kypsennettynä)
• Vähärasvainen raejuusto: ~210 g

Seuraavat välipalat sisältävät noin 10 grammaa proteiinia¹⁰:
 

• Yksi annos (~150 g) jogurttia
• Tavallinen proteiinipatukka
• Kourallinen paahdettuja soijapähkinöitä

Jos olet nainen ja tavoitteenasi on saada 100 grammaa proteiinia päivässä, voit tehdä sen helposti nauttimalla 25 grammaa (yhden annoksen) jokaisella aterialla ja syömällä pari proteiinipitoista välipalaa. Jos olet mies ja tavoitteenasi on saada 150 grammaa päivässä, voit kaksinkertaistaa proteiiniannosten määrän aterioita kohti.  

Proteiinilisien avulla voit helposti saavuttaa päivittäiset proteiinitavoitteesi, varsinkin, jos olet kiireinen tai tarvitset tavallista enemmän proteiinia. 

Proteiinilisien tarjoamat tärkeimmät edut: 

• Kätevyys: Proteiinipirtelöt, proteiinipatukat ja ateriankorvikkeet ovat helppoja valmistaa tai kuljettaa mukana, joten ne sopivat erinomaisesti liikkeellä oleville tai niille, joilla ei ole aikaa valmistaa proteiinipitoisia aterioita.
• Seurannan helppous: Ravintolisien ravintoarvomerkinnöissä proteiinin määrä on ilmoitettu selkeästi, jolloin sinun ei tarvitse jättää sitä arvailujen varaan. Tarkkojen tietojen avulla sinun on helpompi pitää kiinni tavoitteistasi. 
• Tukee aktiivisia elämäntapoja: Urheilijoille, kuntosalilla kävijöille tai kaikille, jotka haluavat rakentaa lihaksia tai palautua harjoituksen jälkeen, hera- tai kaseiiniproteiinia sisältävät tuotteet tarjoavat nopean, helposti sulavan proteiinin lähteen lihasten korjaamiseen ja palautumiseen.
• Tukea ikääntyneille: Koska lihasmassa vähenee iän myötä, ikääntyvät ihmiset voivat tarvita enemmän proteiinia lihasvoiman säilyttämiseksi ja haurastumisen ehkäisemiseksi. Proteiinilisät voivat auttaa vastaamaan näihin lisääntyneisiin tarpeisiin^3,4. 
• Täydennä muita aterioita: Proteiinijauheet voidaan sekoittaa smoothieihin, jogurttiin, keittoihin ja muihin ruokalajeihin, jolloin aterioiden ja välipalojen proteiinipitoisuuden parantaminen on helppoa. Monet proteiinilisät ovat myös kasvipohjaisia, joten ne sopivat kasvissyöjille ja vegaaneille.
• Lisää proteiininsaantiasi: Jos et saavuta päivittäistä proteiinitavoitettasi ruokahalun, ateriamieltymysten tai ruokavaliorajoitusten vuoksi, lisäravinteet voivat auttaa sinua täydentämään proteiininsaantiasi ilman ylimääräisiä kaloreita. 

Proteiinilisiä ei ole tarkoitettu vain urheilijoille tai kehonrakentajille, vaan niistä voi olla hyötyä kaikille, jotka haluavat parantaa ravitsemustaan ja täyttää proteiinitarpeensa. Järkevästi käytettynä ravintolisät voivat auttaa täydentämään aterioita ja tukea painonhallintatavoitteita, hyvinvointia ja liikunta- tai suorituskykytavoitteita.

Tutustu siihen, miten Herbalifen ensiluokkaiset proteiinituotteet voivat auttaa sinua saavuttamaan omat tavoitteesi. Ota yhteyttä itsenäiseen Herbalifen jäseneen jo tänään. 

Seuraavat vinkit ja suositukset auttavat sinua proteiininsaannin seuraamisessa ja tavoitteen saavuttamisessa.

Muista lukea tuotepakkausten ravintosisältötiedot, jotta voit seurata proteiininsaantiasi tarkemmin. 
 

1. Punnitsemalla kypsennettyjä proteiininlähteitä muutaman kerran opit tunnistamaan, kuinka paljon proteiinia tavalliset annoksesi sisältävät.
2. Hyödynnä sovellusta päivittäisen seurannan tukena. 
3. Jos syöt pääasiassa eläinperäisiä proteiineja, kokeile välillä myös kasviperäisiä proteiininlähteitä tai kokonaan lihatonta ateriaa
4. Jos tarvitset enemmän proteiinia, kokeile ateriankorvike- tai proteiinijuomia, joita voit räätälöidä omien tarpeidesi mukaan lisäämällä niihin esimerkiksi proteiinijauhetta, jogurttia, raejuustoa, tofua tai pähkinävoita. 
5. Älä keskity vain proteiiniin, vaan varmista myös, että ruokavaliosi on tasapainoinen. Päivittäisen ruokavalion tulisi sisältää runsaasti terveellisiä hiilihydraatteja (hedelmistä, vihanneksista, täysjyväviljasta ja pavuista) sekä hyviä rasvoja pähkinöistä, avokadosta ja kasviöljyistä.

Seuraavassa on vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin proteiinin saannista.

Mitkä ovat merkkejä riittämättömästä proteiininsaannista?

Proteiinin puutos on harvinainen tila ja liittyy yleensä poikkeuksellisiin tilanteisiin. Proteiininpuute voi aiheuta useita erilaisia oireita. Koska proteiini pitää olosi kylläisenä pidempään kuin rasvat ja hiilihydraatit, liian vähäinen proteiinin saanti aterioilla voi aiheuttaa näläntunnetta aterioiden välillä⁸.

Voiko liiallinen proteiinin saanti olla haitallista? 

Proteiinin turvallista ylärajaa ei ole tarkasti määritetty, mutta liiallinen proteiinin saanti voi silti olla haitallista. Proteiini sisältää kaloreita, joten liiallinen saanti ilman kulutusta voi aiheuttaa painonnousua. Runsas eläinproteiinien käyttö voi lisätä rasvan ja tyydyttyneiden rasvojen saantia, mikä puolestaan voi lisätä sydänsairauksien riskiä. Ota yhteyttä terveydenhoitoalan ammattilaiseen, jos sinulla on erityisiä huolenaiheita.

Mikä on paras aika nauttia proteiinia?

On suositeltavaa jakaa proteiininsaanti tasaisesti päivän aterioille ja kiinnittää erityistä huomiota treenin jälkeiseen proteiinin saantiin lihasten palautumisen edistämiseksi⁷. Parhaan hyödyn saavuttamiseksi kannattaa pyrkiä sisällyttämään proteiinia jokaiseen ateriaan ja välipalaan, jotta se tukisi lihasten proteiinisynteesiä ja kokonaisvaltaista terveyttä.⁷.

Miten proteiinin saanti tukee painonpudotusta?

Proteiini tukee painonpudotusta ylläpitämällä kylläisyyden tunnetta pidempään kuin rasvat ja hiilihydraatit sekä vähentämällä kokonaiskalorien saantia ^8,12,13. Vähäinen proteiinin saanti aterioilla voi lisätä näläntunnetta aterioiden välillä, mikä vaikeuttaa kalorien vähentämistä ja tehokasta painonpudotusta.⁸. Painonpudotuksen aikana vähäinen proteiinin saanti voi heikentää lihasmassan säilymistä ja hidastaa aineenvaihduntaa, mikä vähentää levossa kulutettujen kalorien määrää ^14,15.

Voiko kasvipohjainen proteiini tukea tavoitteitani yhtä hyvin kuin eläinperäinen proteiini? 

Kyllä, kasvipohjainen proteiini voi tukea lihasten kasvua ja yleistä terveyttä yhtä tehokkaasti kuin eläinperäinen proteiini, kunhan ruokavaliosi sisältää monipuolisesti erilaisia kasviproteiinin lähteitä. Useimmat eläinperäiset proteiinit sisältävät kaikki yhdeksän välttämätöntä aminohappoa, mutta joistakin kasviproteiinilähteistä voi puuttua yksi tai useampi. Erilaisia kasviproteiineja yhdistelemällä saat kaikki välttämättömät aminohapot. Kasviproteiinit sisältävät lisäksi hyödyllisiä ravintoaineita, kuten kuitua, kasviravintoaineita ja antioksidantteja, ja niissä on vähemmän tyydyttynyttä rasvaa.

Se, että tiedät, kuinka paljon proteiinia tarvitset, on olennaista terveenä pysymisen, lihaskunnon ylläpitämisen ja liikuntatavoitteidesi saavuttamisen kannalta. Proteiininsaannin laskeminen kehonpainon perusteella auttaa räätälöimään ruokavalion omiin tavoitteisiin sopivaksi. Arkea helpottaaksesi voit lisätä ruokavalioosi esimerkiksi Herbalifen laadukkaita proteiinivalmisteita – ne auttavat varmistamaan riittävän proteiininsaannin koko päivän ajan.

Susan Bowerman on Herbalifen maailmanlaajuinen ravitsemuskoulutusjohtaja. Hän toimii myös Herbalifen ravitsemusneuvoston (DAB, Dietetic Advisory Board) ja ulkoisen ravitsemusneuvoston (Outer Nutrition Advisory Board) puheenjohtajana. Rekisteröityneenä ravitsemusterapeuttina Bowerman kouluttaa Herbalifen itsenäisiä jäseniä maailmanlaajuisesta ravitsemusfilosofiastamme ja vastaa ravitsemuskasvatus- ja koulutusmateriaalien kehittämisestä.

1. WHO. WHO Technical Report Series 935. 2007.
2. IOM. Dietary Reference Intakes for Energy, Carbohydrate, Fiber, Fat, Fatty Acids, Cholesterol, Protein and Amino Acids. Washington (DC): National Academy Press; 2005.
3. Bauer J, et al. JAMDA. 2013; 14(8):542-59.
4. Deutz NE, et al. Clin. Nutr. 2014; 33(6):929-36.
5. Jager R et al. JISSN. 2017;14:20.
6. Kerksick et al. JISSN. 2018; 15(1):38.
7. Mamerow MM et al. J. Nutr. 2014; 144(6):876-80.
8. Dhillon J et al. JAND. 2016; 116(6):968-83.
9. Leidy HJ et al. Am J Clin Nutr. 2015; 101(6):1320-9s.
10. FoodData Central [Internet]. Agricultural Research Service, Nutrient Data Laboratory.  [cited 21-06-2020]. Saatavilla osoitteessa: https://fdc.nal.usda.gov/fdc-app.html#/.
11. Tang et al. J Appl Physiol (1985). 2009;107(3):987-92.
12. Yang D, et al. Eur. J. Nutr. 2014;53(2):493-500.
13. Westerterp-Plantenga M, et al. Annu. Rev. Nutr. 2009;29:21-41.
14. Wycherley TP, et al. AJCN. 2012;96(6):1281-98.
15. Butte NF, Caballero, B. Energy Needs assessments and requirements. Philadelphia: Wolters Kluwer Health/Lippincott Williams & Wilkins; 2014.